Oppimistehtävä 4 - Sosiaalisen median hyödyntämissuunnitelma

Suunnitelma sosiaalisen median hyödyntämisestä opinnäytetyön aineistonkeruussa. CASE: kyselytutkimuksen jakaminen Z-sukupolvelle Instagramissa

Tämä sosiaalisen median hyödyntämissuunnitelma koskee opinnäytetyöni aineistonkeruuta, jossa tavoitteena on hyödyntää sosiaalista mediaa osana opinnäytetyössä tehtävää määrällistä tutkimusta. Palveluna tässä suunnitelmassa toimii Instagram ja työkaluna Instagramin tarinat- osio, jonne käyttäjät voivat lisätä kuvia/videoita, jotka ovat näkyvillä tilin seuraajille 24 tunnin ajan. Ennen kuvan tai videon julkaisua Instagram- tarinaa voidaan muokata monia eri ominaisuuksia hyödyntäen. Julkaisuun on mahdollista sijoittaa linkki, jota klikkaamalla palvelun käyttäjä pääsee haluttuun osoitteeseen: Tässä tapauksessa saamaan lisätietoa kyselystäni ja täyttämään sen.

Taustatekijät

Instagramin tarinat- osioon päädyin siksi, että siellä kyselylinkin jakaminen sujuu vaivattomasti ja alustalla on paljon nuoria käyttäjiä. Verkkokyselyä pidetäänkin hyvänä kyselymuotona silloin, kun kohderyhmä on iältään nuorta, vaikkakin tänä päivänä internetin ja sosiaalisen median käyttö kaikissa ikäryhmissä on varmasti yleistynyt. Instagramin lisäksi kyselyaineistoa täydennetään tarvittaessa jakamalla kyselyä työn toimeksiantajan TikTok- tilin tarinat- osiossa. Tiktok olisi sen käyttäjäkunnan puolesta kaikista oleellisin kanava kyselyn levittämiseen, mutta palvelussa ei ole mahdollisuutta lisätä linkkiä videoon ainakaan omalla tililläni. Tämä luultavasti vaatisi yritystilin lisäksi suurempaa seuraajamäärää. Siksi kyselyn jakaminen siellä on epävarmaa, ja myöskin se, kuinka hyvin kysely keräisi näkyvyyttä ja keräisi vastauksia.

Tämän suunnitelman taustalla on oma työstämisvaiheessa oleva tutkimustyyppinen opinnäytetyöni, joka kartoittaa kosmetiikan kulutustottumuksia sekä hävikkikosmetiikkaa kuluttajan näkökulmasta. Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii hävikkikosmetiikan verkkokauppa, ja työn tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat toimeksiantajayrityksen kohderyhmän ostopäätösten syntyyn kosmetiikkaostoksilla. Toimeksiantajan kohderyhmä koostuu z-sukupolven edustajista, eli noin 15–29-vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista. Tarkoituksena on kerätä tietoa z-sukupolvea edustavien kuluttajien arvoista, kulutustottumuksista ja ostokäyttäytymisestä. Lisäksi halutaan tietää, millainen on heidän käsityksensä ja mielikuvansa hävikkikosmetiikasta ja kuinka toimeksiantajayritys voi pärjätä markkinoilla markkinoimalla ainoastaan vastuullisuudesta ja tuotteiden pelastamisesta hävikiltä.

Tulosten pohjalta toimeksiantaja voi kehittää liiketoimintaansa yhä tehokkaammaksi. Hän saa käyttöönsä ajankohtaista ja arvokasta tutkimustietoa omasta kohderyhmästään. Tämän tiedon pohjalta yrityksellä on mahdollisuus parantaa asiakasymmärrystään ja voi siten suunnitella ja kohdistaa mainontaansa tehokkaammin. Tavoitteena on myös tarkentaa koko yrityksen kohderyhmää tulosten perusteella.

Kohderyhmä

Z-sukupolvi tarkoittaa vuosina 1995–2015 syntyneitä nuoria, jotka ovat saaneet kasvaa miltei täysin digimaailmassa (Weckström 2019). Z-sukupolvesta on muodostunut maailman suurin ikäluokka, ja he ovat myös suurin ja vaikutusvaltaisin kuluttajakohderyhmä (Bängeri 2022.) Z-sukupolven ostokäyttäytymiseen vaikuttaa merkittävästi sosiaalinen media ja sieltä esille nousevat ilmiöt. Sosiaalinen media toimii myös suurena inspiraation lähteenä. (Murtomäki 2021.)

Aineiston hankinnan toteuttaminen sosiaalisen median kautta on oleellista, sillä Instagramia käyttää paljon nuoret kuluttajat, eli kyselyn kohdistaminen suoraan sen kohderyhmälle onnistuu parhaiten siellä. Iän lisäksi muita rajoittavia tekijöitä ei ole, vaikkakin kosmetiikka-aiheinen kysely houkutteleekin pääasiassa naispuoleisia vastaajia.

Kyselyn suunnittelussa tuli huomioida se, että z-sukupolvi pitää sisällään osittain myös alaikäisiä kuluttajia. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen eettisten periaatteiden (2019, 11) mukaan yli 15-vuotiaat voivat vastata kyselyyn, mikäli he ovat tiedottaneet huoltajia tutkimukseen osallistumisesta. Täten tutkimuksessa on huomioitu myös 15–17-vuotiaiden vastaukset. Tutkimuksen eettisten ohjeistuksien lisäksi ikärajaukseen vaikutti myös muun muassa yli 15-vuotiaiden ja erityisesti täysi-ikäisten parempi ostovoima ja mahdollisimman luotettavien tutkimustulosten saaminen. Myös sosiaalinen media kyselylinkin jakoalustana rajaa tutkimukseen osallistujia.

Sosiaalisen median työkalut ja palvelut ja niiden käyttö

Kyselyvastauksia kerätään oman Instagram tilini sekä toimeksiantajan Instagram- tilien kautta. Sähköinen aineistonkeruu Instagramia hyödyntäen on kustannustehokas ja ajankohtainen sekä helppo tapa kerätä aineistoa. Kyselyä jaetaan orgaanisesti, eli ilman, että kyselyn jakamiseen käytetään rahaa. Tällöin kyselylinkki tavoittaa pääasiassa vain tilien seuraajat. Toki toimeksiantajan Instagram- tili on kohtuullisen suuren seuraajamäärän tavoittava, jolloin kyseinen tarina tavoittaa paljon katsojia, jolloin yhä useampi saattaisi vastata kyselyyn. Tämä puolestaan lisää tutkimustulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Tarinoihin voi lisätä hashtageja eli avainsanoja, mutta itse en ole saanut niitä toimimaan, enkä ole löytänyt mitään ohjeistusta miten niiden tulisi näkyä haussa. Näiden toimivuus Instagramissa voisi kuitenkin parantaa kyselyn näkyvyyttä merkittävästi.

Kysely ei sisällä henkilötietojen keräämistä, eli vastaukset annetaan anonyymisti. Taustakysymyksissä tiedustellaan ainoastaan vastaajan sukupuolta, ikäluokkaa sekä maakuntaa, jossa hän asuu. Sukupuoli- kysymyksessä on myös vastausvaihtoehto "En halua vastata". Kyselyn myötä saatuja tutkimustietoja ei myöskään tulla yhdistämään yksittäisiin vastaajiin. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja saatuja vastauksia käsitellään luottamuksellisesti. Koko tutkimustieto jää vain minun eli opiskelijan käyttöön ja kaikki aineisto tullaan hävittämään tutkimuksen päätyttyä. Aineistoa käytetään vain tutkimuksen tarkoituksiin ja vain kyselystä syntyneet tutkimustulokset luovutetaan opinnäytetyön yhteistyökumppanille.

Instagramin käyttö aineistonkeruussa sopii opinnäytetöissä tehtävien tutkimusten lisäksi myös esimerkiksi yritysten toteuttamiin valtakunnallisiin tutkimustöihin. Tällöin monesti resurssit ovat suuremmat, jolloin on mahdollista toteuttaa esimerkiksi maksettua mainontaa, jonka avulla kyselyä pyritään levittämään eteenpäin. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja myös Instagramia päivitetään usein ja uusia ominaisuuksia syntyy jatkuvasti. Tämä vaikuttaa myös siihen, miten alustaa voidaan hyödyntää sekä tutkimustarkoituksessa että yleisesti opiskelijoiden opintojen tukena tulevaisuudessa. Suuri etu on se, että alustan käyttö on ilmaista ja sen hyödyntäminen on avoinna kaikille käyttäjille. Myös uusia sosiaalisen median palveluja syntyy ajan myötä, ja ihmiset menevät niille alustoille, joiden toiminnot kokevat omakseen.

Lähteet

Bängeri 2022. Millaisia nuoret ovat kuluttajina vuonna 2022. Blogikirjoitus. Viitattu 12.4.2024. https://bangeri.com/fi/2022/08/11/millaisia-nuoret-ovat-kuluttajina-vuonna-2022/

Murtomäki, M. 2021. Sukupolvi Z – näin he suhtautuvat kulutukseen ja rahaan. OP Media. Viitattu 11.4.2024. https://www.op-media.fi/omat-rahat/sukupolvi-z--nain-he-suhtautuvat-kulutukseen-ja-rahaan/

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja. Viitattu 6.5.2024.  https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Weckström, V. 2019. Vaikuttajamarkkinoinnin kohdentamisen yykköset – miten tavoitetaan X-, Y- ja Z-sukupolvi? Indieplace. Viitattu 11.4.2024. https://www.indieplace.fi/x-y-ja-z-sukupolvi/